keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Vauvajuhlia ja Uhmaikää

Heissan. Tämän viikonlopulla minulla onkin vauvajuhlat täällä meillä kotona. Esikon aikana tuli järjestettyä tälläiset juhlat, joten ajattelin että miksi jättää nytkään väliin. Vieraita en ole paljoa kutsunut, taas varman järjestelen jotain pientä naposteltavaa, kahvia ja limpparia :) Jokainen yleensä tuo vauvalle jotain pientä. Olen kutsunut mukaan läheisimmät ja tärkeimmät ystäväni. On ihanaa saadä tälläinen oma tyttöjen kikattelu hetki ja laittaa siksi aikaa mies omiin hommiinsa ja tyttö pääsee tätin luo kyläilemään ja ihastelemaan hauvaa josta hän kovasti tykkää. 

Vointi on ollut ihan ok, lukuun ottamatta kamalaa kröhää joka saa supistuksia aikaan, mutta neuvolan mukaan ei tarvitse huolestua jos niitä ei liioin ala tulemaan. Vt-tulehdus oireet on taas, eilen pikatestissä oli leukosyytit 2plussalla mutta lääkäri ei tähän vielä ottanut kantaa joten otetaan tänään uusi yritys. Sarasta on hauskaa iltaisin katsoa kun pikkuveli potkii äidin mahassa, eilen illalla kirjaimellisesti poika päätti oikoa itseään ja jalkapohja tule melko selvästi näkyviin, sekös isosiskoa kovin nauratti. Sara on muutenkin ollut ihan loistava, aamuisin ja iltaisin hän tulee itse silittelemään masua ja antamaan suukkoja. Samalla äiti saa aina kovan rutistuksen kun tyttö hyppää kaulaan, ai miten rakastankaan näitä pikku sinttejäni <3

Arki on yllättävän helppoa jo saran ikäisen lapsen kanssa kotona. Sara osaa puhua jo niin selkeästi että hän osaa oikeastaan kaiken ilmoittaa jo äitille tai isille. Toki paljon tulee vielä vauva kieltäkin, mutta siitähän se lähtee ;) Ukki on pop juttu, samoin tätin aku hauva. Piirtää jaksettais vaikka kuinka monta tuntia päivässä. Todellien uhmaus on alkanut nyt ja rajoja kokeillaan jatkuvasti, hienoa tietysti että omaa luonnettakin löytyy mutta säännöt meillä on selkeät! Eli siis jalkaa täällä poljetaan lattiaan ja huudetaan, mutta jäähy nurkka ja rauhallinen puhe auttaa yleensä aika nopeasti. Pihalla neiti tykkää olla kanssa jos ei ole kova pakkanen, tytöllä onkin monesti niin kova juoksu vauhti että välissä mennään metri mahaliukua. Kovasti täällä odotetaan alkavaa kevättä, elämän tuomia uusia haasteita :) Kaiken lisäksi tämä uusin tulokas saa samoihin aikoihin pikkuserkun joten suku lisääntyy taas kerta heitolla :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti