Tällä viikolla riittäisi tehtävää vaikka kuinka kun on järjestettävänä meidän neidin 1-wee juhlat joita juhlitaan sunnuntaina herkkujen ja lahjojen kera. Uskomatonta ajatella että siitä on kohta vuosi! huh ja niin paljon on mahtunut tähän pieneen lyhyeen aikaan. Sara on taas oppinut kauheesti uusia sanoja joten olen hieman eri mieltä siitä kun sanotaan jos lapsi lähtee aikaisin kävelemään, jää kieli maton alle. Tätä en ole ainakaan meidän tytön kanssa todennut.
Iltapäivällä olisi tarkoitus lähteä ystäväni ja kummitytön kanssa Leikkipuistoon ja Sara tottakai tulee mukaan :) Vähän raitista ilmaakin, tosin sää petti eilen aika pahasti ikkunasta katsottuna ja minulle tulikin kylmä kun oli liian vähän päällä.
Odotan malttamattomana ensi torstaita, ensimmäinen äitiysneuvola olis siis kyseessä, kun alkais olla 10 viikkoa täynnä. Niin siis olen RASKAANA! Alku on mennyt hyvin, väsymys tosin on ollut ihan hirveetä ja pahoinvointi ollut jatkuvaa, mutta en ole siitä sen pahemmin jaksanut valittaa koska tätä niin kovasti odotettiin, Huh outoa että sarasta tulee alkukeväästä isosisko! Voitte vaan kuvitella miten paljon kysymyksiä ja ajatuksia taas mun päässe myllertääkään. Mietin jatkuvasti olenko sitten yhtä hyvä äiti Saralle? Ei kai Sara tunne oloaan ulkopuoliseksi, kaikki tuollaiset kysymykset askarruttaa ja pelottaa, vaikka uskon kyllä olevani hyvä äiti kummallekkin.
Heippa dei
Blogini kertoo minun 22-vuotiaan äidin perhe elämästä johon kuuluu mies ja elokuussa -11 syntynyt pieni sara tyttö ja huhtikuussa -13 syntynyt Samu poika. Haaveilen suuresta perheestä, omasta talosta ja terveellisestä/onnellisesta elämästä. Kirjoitan kaikkea mitä nyt vaan mieleen juolahtaa enemmän tietysti varmaan lapsiin liittyvää
tiistai 21. elokuuta 2012
maanantai 13. elokuuta 2012
maanantai
Heissan!
Ilma näyttää taas syksyisen kolealta katsellessani tässä olohuoneen ikkunasta pihalle ja miettiessäni omaa ja tytön vaatetusta päivälle kun lähdetään kaupungille kietelemään :) Neiti kävelee jo hirmu vauhtia, miltein jo juoksee välillä. Filmtownissa toissa iltana meinas tulla leffoille uus järjestys kun neiti otti omat jalat alleen, siinäpä ei sitten paljoa keskitytty leffa valintaan joka oli loppujen lopuksi ihan hyvä, vaikka en enää nykyään kamalasti kauhu-elokuvista pidäkkään.
Tänään olis sitten miehen synttäri päivä, kai sitä on jollain tavalla hemmoteltava kun se töistä kotiutuu, tosin Sara ei ole ikinä edes samaa mieltä asiasta jos äidin ja isän pitäisi halata keskenään, meillä on nimittäin samointein pikkutyttö kans välissä halimassa.
Viikonloppu meni oikeestaan rauhallisissa merkeissä ihan kotosalla, perjantaista en edes viitsi mitään kirjoittaa, toimin nääs juoppokuskin tehtävissä, huoh! Eilen mun pikkusisko ja pikkuveli tuli yökylään, ennen kuin huomenna palaavat takaisin koulu aherruksen pariin. V aloittaa jo ykkös luokan ja P menee kolmannelle luokalle! Nopeesti aika menee vaikka muistan elävästi päivät kun sain uuden pikkusiskon ja pikkuveljen kotiin :)
Nyt tämä väsynyt onnellinen äiti lähtee laittamaan itseään kuosiin jotta pääsee raittiiseen ilmaan tuulettumaan!
Ps. Melkosen turha postaus :D
Ilma näyttää taas syksyisen kolealta katsellessani tässä olohuoneen ikkunasta pihalle ja miettiessäni omaa ja tytön vaatetusta päivälle kun lähdetään kaupungille kietelemään :) Neiti kävelee jo hirmu vauhtia, miltein jo juoksee välillä. Filmtownissa toissa iltana meinas tulla leffoille uus järjestys kun neiti otti omat jalat alleen, siinäpä ei sitten paljoa keskitytty leffa valintaan joka oli loppujen lopuksi ihan hyvä, vaikka en enää nykyään kamalasti kauhu-elokuvista pidäkkään.
Tänään olis sitten miehen synttäri päivä, kai sitä on jollain tavalla hemmoteltava kun se töistä kotiutuu, tosin Sara ei ole ikinä edes samaa mieltä asiasta jos äidin ja isän pitäisi halata keskenään, meillä on nimittäin samointein pikkutyttö kans välissä halimassa.
Viikonloppu meni oikeestaan rauhallisissa merkeissä ihan kotosalla, perjantaista en edes viitsi mitään kirjoittaa, toimin nääs juoppokuskin tehtävissä, huoh! Eilen mun pikkusisko ja pikkuveli tuli yökylään, ennen kuin huomenna palaavat takaisin koulu aherruksen pariin. V aloittaa jo ykkös luokan ja P menee kolmannelle luokalle! Nopeesti aika menee vaikka muistan elävästi päivät kun sain uuden pikkusiskon ja pikkuveljen kotiin :)
Nyt tämä väsynyt onnellinen äiti lähtee laittamaan itseään kuosiin jotta pääsee raittiiseen ilmaan tuulettumaan!
Ps. Melkosen turha postaus :D
perjantai 3. elokuuta 2012
Ensimmäinen vuosi
Mulla on niin haikea olo tullut itselleni kun olen miettinyt saran 1-vuotis syntymäpäivä juhlia. Muistan edelleen saran syntymän kun eilisen päivän. Miten paljon iloa, onnen kyyneleitä, itkua, ylpeyttä, rakkautta ja kaikenlaisia tunteita onkaan tähän vuoteen mahtunut. Enää en edes osaa kuvitella elämää ilman lapsia, en muista miltä tuntuu nukkua aamulla pitkään, no nykyään saan syödä jo sentään ruokani lämpimänä.
Miten onkaan ensihymystä, jokeltelusta, ryömimisestä ynm tullut unohtumattomia muistoja joita jaksan aina muistella ja keskustella kaikille näistä jo kyllästymis pisteeseen asti. Vuosi on mennyt niin nopeesti, Neiti päätti jo kontata 5 kk iässä, 6kk iässä noustiin jo ensimmäisiä kertoja seisomaan 7 kk iässä käveltiin tukea vasten. Ja nyt 11kk vanhana meidän tyttö kävelee ja osaa paljon eri sanoja, nyt on alkanut tosisaan tuntumaan että vauva-aika on ohi. Ymmärrän paljon paremmin sitä kun kaikki toitottaa nauti vauva ajasta niin kauan kuin voit, se menee niin nopeesti!
Hampaitakin tuohon pieneen suuhun on kertynyt jo 10 kappaletta. Luojan kiitos kyllä ei ole niillä pahemmin meitä purrut. Lyömis vaihe oli mutta alkaa olla onneksi jo melkein taakse jäänyttä aikaa, eikä neiti enää ihan nin paljon tarraa hiuksistakaan kiinni. Mutta ainakin voin sanoa että tänä samaisena vuonna olen saanut elämältäni eniten, mitä olen tähän mennessä saanut. Onhan se joskus kiva muistella vanhoja reissuja ja hölmöilyjä ystävien kanssa, mutta ei se ole samalla tavalla niin ihanaa kuin mitä omalta lapselta saa.
Ps. Tekisi taas mieli kävellä apteekkiin ostamaan raskaustesti kun menkat on muutaman päivän myöhässä, mutta maltan odottaa vielä viikonlopun yli. Luultavasti vielä tihrustan itkua, mutta toivon niiin paljon että nyt olis vihdoin tärpänny :)
Miten onkaan ensihymystä, jokeltelusta, ryömimisestä ynm tullut unohtumattomia muistoja joita jaksan aina muistella ja keskustella kaikille näistä jo kyllästymis pisteeseen asti. Vuosi on mennyt niin nopeesti, Neiti päätti jo kontata 5 kk iässä, 6kk iässä noustiin jo ensimmäisiä kertoja seisomaan 7 kk iässä käveltiin tukea vasten. Ja nyt 11kk vanhana meidän tyttö kävelee ja osaa paljon eri sanoja, nyt on alkanut tosisaan tuntumaan että vauva-aika on ohi. Ymmärrän paljon paremmin sitä kun kaikki toitottaa nauti vauva ajasta niin kauan kuin voit, se menee niin nopeesti!
Hampaitakin tuohon pieneen suuhun on kertynyt jo 10 kappaletta. Luojan kiitos kyllä ei ole niillä pahemmin meitä purrut. Lyömis vaihe oli mutta alkaa olla onneksi jo melkein taakse jäänyttä aikaa, eikä neiti enää ihan nin paljon tarraa hiuksistakaan kiinni. Mutta ainakin voin sanoa että tänä samaisena vuonna olen saanut elämältäni eniten, mitä olen tähän mennessä saanut. Onhan se joskus kiva muistella vanhoja reissuja ja hölmöilyjä ystävien kanssa, mutta ei se ole samalla tavalla niin ihanaa kuin mitä omalta lapselta saa.
Ps. Tekisi taas mieli kävellä apteekkiin ostamaan raskaustesti kun menkat on muutaman päivän myöhässä, mutta maltan odottaa vielä viikonlopun yli. Luultavasti vielä tihrustan itkua, mutta toivon niiin paljon että nyt olis vihdoin tärpänny :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)