hyvä mieli

Huh musta alkaa jotenkin tuntua että mulle on tullu kauhee pakko mielle ja kiire saada "raskaus kilot" pois vaikka mulle ei kyllä jääny niistä kiloista yhtään jäljelle mitä raskaana ollessa tuli 12 kg. Joka päivä on pakko päästä lenkille ja syöminen mulla nyt jää muutenkin niin vähälle kun ei mulla ole aikaa koskaan syödä paitsi aamulla pari leivän palasta ja iltaruokakin meillä on aina vasta 7-8 aikaan. Ei se kyllä oo hyvä olla syömättäkään. Mutta onhan tässä hyvätkin puolet muksu saa raitista ilmaa joka päivä ja nukkuu kunnon päikkärit, äiti saa liikuntaa ja hyvän mielen :) 

Nyt olis sitten huomenna meno kampaajalle ja väritkin on ostettu, aattelin vähän vaihteen vuoksi kokeilla tummia raitoja ^^ 

Hirmuisesti jännittää kun tyttö menee huomenna ekaa kertaa kummi-tädilleen hoitoon että mitenkä tyttö siellä viihtyy ja on kun ei oo aikasemmin ollu mutta hyvähän se on totutella olemaan muuallakin hoidossa ja tällä kyseisellä kummi-tädillä on itselläänkin vuosikas lapsi että ainakin osaa lasta hoitaa :) Tuntuu että aina äitiä jännittää eniten tälläset uudet asiat ihan niinkuin minua jännitti kauheesti tytön eka lääkärikin mutta neiti kyllä käyttäytyi niin mallikkaasti ja rennosti pieneks vauvaks ja huomenna tuleekin sitten ikää täyteen 8 vkoa. Millään en malttais oottaa sitä kun tyttö alkaa ekan kerran ääneen nauramaan oikeen yrittämällä yritän joka päivä tehdä kaikkea että se alkais nauramaan mutta ei vielä :D Niinkuin viimeksi minua harmitti suorastaan itketti kun tyttö kääntyi ensimmäisen kerran masulta seljälleen meidän äidin luona ja en ollutkaan sitä itse näkemässä. 

En voisi kuvitellakkaan että olisin heti muualla lapsen luota kun se oppii niin paljon uusia asioita että en halua ikinä jäädä mistään paitsi. Iltaisin tyty onkin aina ihan onnessaan jos saa kölliä äidin ja isin välissä, siinä se kovasti juttelee ja hymyilee sen oikeen näkee siitä pienestä  ihmeestä miten hyvä ja turvallinen olo sillä on. 

Nyt on kyllä ollu pari päivää taas niin hyvä mieli kun on nähnyt senkin miten paljon minulla on ystäviä loppujen lopuks ympärillä edelleenkin, ne tulee käymään kun pyytää ja pitävät yhteyttä siitä huolimatta vaikka minulla onkin puklaileva, huutava pieni ihana käärö kotona. Vaikka eihän siinä aina itsellä olekkaan niin paljon aikaa keskittyä keskusteluun niinkuin sillon kun pääsee ilman lasta vaikkapa kahvilla käymään. Ja miten paljon saa niin sanottua vertais tukea ihmisiltä joilla itsellään on lapsia, varsinkin minun ikäisiltä. Ja netti on kyllä nykyään ihmeellinen keksintö kun on erinlaisia keskustelu ryhmiä, kun ei itse pääse mihinkään niin keskustellaan sitten netissä muiden äitien kanssa.